2 VUODEN AHERRUS PÄÄTTYI
| "Pitkä vuosi on
takana ja kesän aurinkoiset päivät odottavat talven
ahertaneita"
|
 |
Ja sen kunniaksi
julkaistaan tämänkertainen HÄKÄposti -lehden
numero. Lehti tullaan lähettämään yli tusinalle
tutulle, ystävälle, koulutoverille sekä
kylänmiehelle. Sen saavat tällä kertaa myös ne,
jotka sitä eivät olisi edes ansainneet. Nimet
jääkööt nyt kuitenkin tässä mainitsematta.
Oikeastaan tässä
koulun päättymisessä ja merkantiksi
pääsemisessä ei ollut muuta hyvää kuin juuri
tuo, että vihdoinkin valmistui ja että tuota
koulutustakin on nyt takana sen verran että työtä
sekä työttömyyskorvausta voisi paremmin saada.
Kuva 1: Kotona
ollaan, kaikesta väsyneenä mutta onnellisena,
uutena merkanttina.
Kurjinta kaikessa oli
tuo, että kamat piti pakata ja jättää haikeat
jäähyväiset tätini yksiölle Mikkelissä. Niin
että huomatkaa: Mikkelin osoitteeseen ei kannata
ottaa enää yhteyttä.
Toiseksi kurjinta oli
erota koulukavereista. Sitä olikin kahdessa talvessa
tullut jos mitäkin tehtyä ja touhuttua noiden
parhaimpien, Kimmon, Samin ja Heikin (eräitä
mainitakseni) kanssa.
Mukana on jälleen myös
kuvavälähdyksiä päättäjäishumusta. Niin että
tutkikaa kuvat tarkkaan!
Kuva 2: Tulevia merkantteja
odottelemassa jännittyneenä todistustenjakoa.
KOULU PÄÄTTYI
Koulu päättyi. Näin
voidaan todellakin sanoa nyt kun katsotaan Mikkelin
kauppaoppilaitoksen kevätkauden päättäjäisten
kuvasatoa. Se olikin silloin melkoista tohinaa. Ennen
päätilaisuutta Pirjo ja minä tuupattiin
luokanvalvojan seuraan ojentamaan kimpun ruusuja
sekä samalla pitämään pienen puheentapaisen.
Sitten pääjuhlan jälkeen, missä minä olin mukana
stipendiensaajien joukossa, tarinoitiin vielä
kahvikupposen ääressä alhaalla ruokalassa
luokanvalvojan ja muutamien luokkatovereiden kanssa.
Kuva 3: Airi ja Kirsi kahvittelemassa Kiltakunnan
tarjoamia kahveja juhlahumun päätteeksi.
Tosi harmillista vain,
ettemme nähneet näitä luokkamme
"hymypoikia" todistuksiaan saamassa!.
Sillä seitsemästä pojasta vain Ihosen Ilkka ja
minä saimme päästötodistukset. Omasta
todistuksestani voisin mainita, että sen
yleisarvosana oli "Hyvä". Joukosta löytyi
luonnollisesti pari "Kiitettävää" sekä
kaksi "Tyydyttävä" -arvosanaa. Siis oikea
toivetodistus, joka ainakin minua tyydyttää. >
Päättäjäispäivä
valkeni kirkkaana ja kuumana, toukokuun kuumimpana.
Rojujen pakkaus alkoi heti, kun jaksoi nousta ylös
pehmoisesta vuoteesta. Sairaalan puiston suurten
koivujen oksat ovat jo saamassa vihreää
lehväkerrosta ylleen. Iltapäivällä varmasti tulee
kuuma yksiössä, kun ikkunat ovat Naisvuorelle päin
ja aurinko kun paahtaa siitä suunnasta.
Kuva 4: Sami ja Ilkka neljännen
kerroksen portailla.
Juhla alkaa kahdelta,
mutta sitä ennen ehdin Urskissa seurata Heikin
harjoituksia kameran linssin takaa. Sitten kiireellä
juhliin. Olen ajoissa paikalla ja näin viimeistä
kertaa monet tutut. Opettajat suhtautuivat hyvin
mukavasti meihin valmistautuviin. Tulevat juttelemaan
ja kyselemään, että miten tästä eteenpäin?
Neljään mennessä olen takaisin asunnolla.
Illalla lähdetään
Hessun kanssa viettämään aikaa elokuvissa. Filmi
oli "Papillon". Siinä olikin sitten
viimeinen ilta Mikkelissä hyvässä seurassa.
TYÖTÄ OHJELMASSA
Ja mitä ompi nyt
tullut touhuttua koulun jälkeen? Sitä oikeata
työtä ei ole eikä näillä näkymin näytä olevan
tulossakaan. Muutamasta avuttomasta yrityksestä
huolimatta Mikkeli ei suonut yhtä: Työtä.
Heti seuraavana
maanantaina koulun päättymisen jälkeen
ensimmäisiä töitä täällä kotona oli
kasvihuoneessa talikolla maan kääntäminen
tomaattien istuttamista varten. Mutta ympäristön
vaihdos oli mulle liikaa: ruoka ei pysynyt sisällä
ollenkaan. Työt keskeytyivät kahdeksi päiväksi ja
toisena niistä nousi kuumekin yli 38 asteen.
Niin että
tämmöistä työtä täällä vain on ohjelmassa.
Sitä ei kyllä meidän Puutarha -tilaltamme puutu
nyt kun tuo saunarakennuskin alkaa nousta kohti
korkeuksia.
HÄKÄposti
KERÄILYKUVA 1
KAPE
25.11.2017