TUKHOLMAN SYNTTÄRIMATKA
14.-17.01.1999
Useisiin vuosiin, ainakaan 6 vuoteen en
ole ollut laivamatkalla, joten keksin, että voisin
tammikuussa olla synttäreilläni "matkoilla",
niinkuin tavataan sanoa. Valitettavasti sain kulkea
jurruttaa yksin matkalla, mutta kaikesta huolimatta
mielenkiintoista oli. Ja kaikki ennakkosuunnitelmat ja
matkaohjelma piti kutinsa melkein minuutilleen, paitsi
paluumatka Lahdesta Vihantaan, jolloin bussi oli
myöhässä ja kuski otti kaikista etumaksuista
huolimatta pikavuorolisän.
Juuri ennen lähtöä soitin vielä
Turkuun hotellille, että tulen vasta myöhään illalla,
sillä laiva on siinä 20.15 satamassa. Normaalistihan
pitäisi olla hotellilla kello 18 mennessä.
TORSTAI 14.1.1999
10.20 Toivola lähtö
Ajattelin, että ei ehkä sittenkään
kannata viedä puoleksi viikoksi Ladaa viitostien
laitaan, olkoonkin että se olisi seissyt huoltoaseman
pihassa. Sen vuoksi tilasin jo viikolla sekä lähtö-
että paluukyydin Toivolan kylän taksilta. Tämä
palvelu toimi loistavasti.
10.45 Vihantasalmi, lähtö (Kuopion
liikenne)
Painava radio laukussani jo menomatkalla
ryyppäsin lähtökahvit Vihannassa ja ostin mehupurkin
varalta mukaan. Kuortin kohdalla soitin Lissulle
yllätyssoiton kuntoutumiskeskukseen ja kerroin, että
matkalle on lähdetty. Hän oli hieman hämmästynyt
koska luuli, että läksin matkalle jo alkuviikosta.
Olinhan liikkeellä tyäharjoittelupaikasta saamallani
vapaaviikolla.
12.05 Lahti tulo
Lahdessa painuin suoraan nälkäisenä
syämään jotakin Kahvila Emiliaan. Ostin vain
lihapiirakan ja omenalimonadia. Odotusaikaa kuitenkin oli
ruhtinaallisesti ja lähdin harhailemaan Lahden
keskustaan. Ensin suuntasin kohti toria, jonka laidassa
näinkin apteekin ja kävin hankkimassa pari pakettia
vatsalääkettä. Siinä vieressä oli tyylikäs
konditoria, jossa vietin ainakin puoli tuntia. Ulkona
sateli kosteita, isoja lumihiutaleita, jotka kostutti-
vat silmälasini. Vielä havaitsin matkatoimiston, jonka
esitehyllystä kävin hakemassa pari Hassen ja
Fritidsresorin katalogia.
14.15 Lahti lähtö (Koiviston Auto)
Onneksi bussiin päästiin jo 14.05,
sillä halusin takaa hyvät paikat. Hämeenlinnassa
oltiin 15.30. Viidentoista minuutin tauko. Forssassa noin
16.30. Lähtö kello 16.40. Tässä vaiheessa soitin
veljelleni Pieksämäelle, että matkalla ollaan koti
Tukholmaa.
Kello 17 vielä tunti Turkuun. Nyt alkaa
väsyttää. Torkun, mutta kirkkaat valot häiritsevät.
Välillä Hämeenlinna-Forssa oli tämän linjan suurin
matkustajamäärä. Suurin osa jäi siis Forssaan.
Lahdesta tuli n. kolme matkustajaa, jotka edelleen ovat
mukana, varmaan Turkuun saakka. On nälkä, Lahdessahan
söin lihiksen kahdella nakilla. Olisi sittenkin pitänyt
ottaa naposteltavat kotoa mukaan. Yritän maistaa nyt
sitä Grandi-mehua. Turussa käydään
linja-autoasemalla, on pimeää ja märkää lumisadetta.
Kolmen vanhemman ihmisen kanssa jäädään myöhemmin
Turun satamaan.
18.10 Turku, tulo satamaan
Kyllä on taas odottamista, Kolme tuntia.
Olen ensimmäisiä terminaalissa. Saan rauhassa lunastaa
lippuni ja käyn yläkerran Silja Cafessa juomassa kahvit
ja syön nälkääni sämpylän. Mutta ei siinäkään
mene edes viittätoistakaan minuuttia. Sitten menen alas
saliin, jossa sitten saankin odottaa kylmän lasiseinän
vieressä, kun ulkona sataa lunta ja tuiskuttaa.
Pikkuhiljaa porukkaa alkaa kerääntyä odotussaliin.
Paljon on eläkeläisiä, lapsiperheitä,
tanskalaisiakin.
21.15 Turku SIJA EUROPA lähtö
yövuorolla
Laiva on pian tutkittu. Eikä tämä
tämän kummoisempi olekkaan? Vielä ehkä siinä 24
aikoihin harkitsen nukkumaanmenoa. Hytti on 2-kannella,
eli autokannen alla, kuten vasta myöhemmin huomaan.
Hytti on tosi pieni, ja joka vuoteella tulee olemaan
nukkuja. Otan yläpetin. Mutta eipä nukkumisesta paljoa
mitään tule. Odottelen levottomana, että milloin
ollaan rannassa ja pääsee aamupalalle ja ehtii kunnolla
pois laivasta.
PERJANTAI 15.1.1999
07.00 Tukholma, tulo paikallista aikaa
(Hortoilua Tukholman keskustassa)
Aamupalalle laivalla noin seitsemältä.
Ostan aamiaislipun ja hotkin hyvät jutut, mutta kaikkia
ei viitsi ottaa näin aamulla.
Satamassa päätökseni mukaan menen
vaihdettuani kahvilasta kolikoita, suoraan
laukkusäilytykseen ja jätän jo tässä vaiheessa
painavan laukkuni päiväksi satamaan.
Rohkeasti vaan kartasta katsottuani osaan
Tunnelbanan Gardan asemalle. Ennen menoani alas ostan
heti pikkukioskista kasan postikortteja ja niihin
postimerkit. Laivasta ottamasta ohjevihkosta löydän
tunnelbanan kartan. Sen mukaan nousen junaan, jolla
pääsen T-Centralen -asemalle, josta nousen Sergel
Torgetille. Kello on vasta vähän päälle khdeksan,
joten kaikki paikat ovat kiinni. Onneksi kahvila ihan
maanalaisen suulla on auki. Istahdan mitään ostamatta
vapaaseen pöytään ja kirjoitan postikortit. Haluan
saada ne heti alta pois. Tosin tässä vaiheessa huomaan,
että kaikki osoitteet jäivät laukkuun, joka jäi siis
sinne sataman säilytykseen. Yritän pinnistää
muistiani, mutta en muista kaikkia postinumeroita.
Jostain ostan tai saan maanalaisen
ilmaisen METRO-lehden, jonka elokuvamainoksista tiirailen
lähimmän elokuvakompleksin katuosoitetta, joka
läytyykin Högtorgetilta. Näytöksiä on jo kello 12
lähtien. Lampsin räntäsateessa paikalle, ja katson
mistä pääsen sisälle. Samalla seuraan torimyyjien
asettautumista räntäsateessa torille. Sitten lähden
toista katua takaisin Serlgel Torgetille, jota pidän
jonkinmoisena maamerkkinä.
Jostain syystä harhailen paikkaan, josta
pääsen sisään, vaikka kello on vasta vajaa yhdeksän.
Kun kaikki paikat tuntuvat aukeavan vasta kello 10:ltä.
Olin saapunut tietämättäni Tukholman suurimpaan
ostoskeskukseen, nimeltään Gallerie. Kävelin
ostoskatua edestakaisin hitaasti ja odottelin, että
kello 10 suurin osa putiikkeja aukeaisi. Istuksin
penkillä välillä lukemassa lehtiä. Tuntui, että
tuhlasin rahoja, sillä ostin lisää postikortteja,
muutaman sanomalehden; Aftonposten ja Expressen. Mitään
isompaa en kuitenkaan osta, sllä päättelin, että saan
kyllä Suomesta, mitä tarvit- sen. Kuitenkin Press Stop
-lehtiputiikissa pyörin kaiken maailman aikakauslehtien
parissa ja jonkin sieltä sitten pitkän harkinnan
jälkeen ostin. Siirryn nyt penkiltä toiselle
lueskelemaan lehtiä.
Siinä vieressä on ravintola nimeltään
Cafe Restaurang Gallerie, joka avautuukin vasta kello 11.
Päätin, että tuolla on aika syödä vaikka joku tuttu
pizza. Odotellessani siinä em. lehtiputiikin edustalla
yhtäkkiä pitkässä takissaan ovesta tulee ulos
tv:stäkin tuttu, europarlamentaarikko Jörn Donner.
Käveli jotenkin hieman heikosti. Myöhemmin kuulin,
että hänen polveaan on joskus operoitu. Linkkasi siitä
ostoskadun tämän pään Jacobsgatanin ovesta ulos.
Ajattelin: "No niinpä tietenkin, tämä Tukholmahan
on Donnerin toinen kotikaupunki".
Sataa räntää ja aamu on pimeä ja
ankea. Tukka kuivui sisällä ihan hyvin, pitsaa
odotellessa. Syötyäni olen valmis menemän elokuviin.
Palaan siis Högtorgetille katsomaan, milloin joku hyvä
ja sopiva kuva alkaisi. Oli montakin, mutta ajattelin,
etten jaksa enää odotella puoltatoistatuntia, vaikka
kello 13.30 alkaisi tosi hyvä kuva. Valitsen kuitenkin
"Meet Joe Black" eli "Saanko esitellä,
Joe Black" -elokuvan, joka tulee Suomen ensi-iltaan
vasta parin-kolmen viikon kuluttua. Sali 8 on jossain
katon rajassa, monien portaiden ja kulmien takana.
Tähän aikaan päivästä paikalle tulee muutama nainen.
Sitten ihan mainosten jo alkaessa sisään ryntää ihan
selvästi joku Rinkkeby -tyyppinen koululuokka, joka ei
pysty olemaan kovinkaan rauhallisesti paikoillaan.
Huudellaan, sipistään ja käydään hakemassa
syömistä ja juomista. Aikamoinen kidutus, sillä
elokuva kestääkin yli kolme tuntia. Mistä minä olisin
sen ennalta tiennyt? Lippujen hinnat oli tosi
vaihtelevia, tämäkin oli noin 42 markkaa Suomen
rahassa.
Kuva päättyi noin kello 15.30 eli alkoi
olla jo kiire satamaan hotellille. Noin yhdeksällä
markalla pääsen maanalaisella takaisin satamaan. Haen
laukkuni ja kävelen pitkiä, katettuja käytäviä
hotellia kohti. Vihdoin se löytyy, mutta vasta
monipolvisen käytävän periltä.
16.00 Sija Hotel Ariadne,
sisäänkirjoitus
Saan huoneen seitsemännestä
kerroksesta. Ikkunasta on hieno näköala satamaan. Ja
näenkin muutaman autolautan saapuvan ja lähtevän,
vaikka onkin jo pimeää.

Joko vihdoinkin pääsen kuuntelemaan
tukholmalaisia radioasemia, jota varten oikeastaan olen
nyt täällä? Kyllä, mutta ilta alkaa olla myöhä,
enkä ehdi montaa tuntia ennen kello 24 ohjelmia
nauhoitella. Katson tv:tä useilta kanavilta. Myäs
Suomen kanavat on nähtävillä. Seuraavana aamuna
katselen, kuinka yhdellä kanavalla lähetystauolla
näytetään aamuvarhaista katunäky- mää, jossa on sek
kuvaa kaupungin kadulta, että tunnelbanan asemalta.
Omituinen ratkaisu.
Käyn vielä maistelemassa lämmintä
paahtoleipää alhaalla Lobby Barissa. Palaan takaisin
kello 18.15 huoneeseen lepäämään ja nauhoittamaan.
Asemia on yllin kyllin tarjolla; Radio Rix, Mix 104,3
Megapol, NRJ, WOW, Sky Radio ja Power Hit Radio mm.
LAUANTAI 16.1.1999
07.00 Aamiainen
Tosi pikainen käynti aamupalalla, mutta
tosi hienosti esillä ihan mahdottomasti erilaisia
ruokalajia. Samalla vilkuilin toisella silmällä Silja
Europaa, joka oli saapunut juuri laituriin. Sama, jolla
lähtisin paluumatkalle tunnin kuluttua. En halunnut
myöhästyä laivalta.
07.30 Hotellin luovutus
08.00 Tukholma, SILJA EUROPA
lähtöaika päivävuorolla
Pääsen laivalla kannelle viisi ihan
pienen terminaalissa odottelun jälkeen. Hytissä on jopa
ikkuna ja tv:kin. Minun lisäkseni hyttiin tulee vielä
yksi Hyvärinen Porvoosta.
Katselemme koko paluumatkan ajan tv:stä
videokanavaa, jolta ehdimme katsella melkein kolme
elokuvaa. Yksi ainakin oli sellainen, jota en aiemmin ole
nähnyt. Nimiä en tosiaan muista lainkaan. Aikaa
vietämme näin 10 tunnin ajan. Samalla käyn vihdoin
laivan myymälässä ostamassa tuliaisia noin
neljälläsadalla.
Väillä käyn syömässä Taurus Cafessa
ja iltapäivällä vielä kahvilla ja konjakilla.
Drugstoresta ostan Tukholma -matkakirjasen
kuudellakympillä. Tämä oli se, mikä minulta puuttui!
Kaikki paikat oli hienosti esitelty. No, onhan sitten
seuraavaa kertaa odottamassa.
Vihdoinkin on hienoa seurata hytin
ikkunasta, miten laiva lipuu Tukholman saaristossa, tosin
jäälauttoja myäs näkyy. Mutta sitten ollaan melkein
tunnin verran avovedessä ja nyt puuskainen tuuli
nostattaa vaahtopäitä ja mainikeja niin, että laivakin
alkaa keinua.
Laiva käy vielä Maarianhaminassa.
Täältä on vielä viisi tuntia Turkuun. Kun saavumme
satamaan, Vikingin laiva on lähtenyt juuri. Ja Europan
perässä on vielä pari laivaa lisää. Trafiikki on
siis melkoinen. Ulkona on viima ja sateisen tuntuista.
Käyn kuitenkin kannella vähän tuulettumassa ja
katselemassa, millaista satamassa on. Eipä näy alhaalla
ihmisiä. Kesällä täällä on paljon hienompaa.
Kannella kanssani on ihan muutama uskallikko, joka on
tullut ulos hengähtämään viimaan.
20.20 Turku, tulo satamaan
Kolme tuntia ennen satamaantuloa hyttien
siivous alkaa ja kehotetaan häipymään hyteistä.
Kyllä on tylsää odottamista! Ja kun ei ole intoa
käydä pelaamassa yhdelläkään kolikkopelillä. Nyt
sitä yleistä hortoilua taas riitti.
Vihdoin Turun satamaterminaalissa. On
pimeä, tuulista ja sataa vettä. Menen pysäkillä
olevaan paikallisbussiin ja pääsen kauppatorille
kympillä. Laukku painaa kuin syntisäkki.
21.00 Turku Sokos Hotel Seurahuone
Suunnistan kartan mukaan oikein kunnon
sateessa kohti Seurahuonetta. Vihdoin olen hotellilla,
mutta kuin uitettu koira. Tukka ja takki kosteina.
Soitan kymmenen yli yhdeksän kotiin,
että nyt ollaan Suomessa, aikataulut pitää ja huomenna
sunnuntaina alkuillasta ollaan kotona.
Täälläkin seuraan mielenkiinnolla tv:n
antimia ja samalla kuuntelen paikallisia radioita. Radio
Robin Hoodilla on kaikkein mielenkiintoisin
äänimaisema. Nukkumaan noin 24.
SUNNUNTAI 17.1.1999
06.30 Herätys ja radiota taas
kuuntelemaan.
08.00 Aamiainen
Taas kiireessä, ei kovin monipuolinen,
mutta otan kinkkuviipaleita muutaman kahvin ja
paahtoleivän ja hillon kanssa. Paikalla monia
eläkeläisiä. Nyt alkaa olla kiire.
08.30 Hotellin luovutus
Maksan baarikaapin käytän, huoneen ja
puhelun, kulut tästäkin vain 370 markkaa. Sitten alkoi
monen kadunvälin ramppaaminen ja raskaan mäen
nouseminen, katukartastahan maastoa ei näe.
Jalkakäytävät oli lumesta puhtaat, mutta eilinen vesi
oli jäätänyt niitä melkoisesti. Aikataulu painaa
päälle, ehtisinkö sittenkään linja-autoasemalle ja
pikavuoroon? Päätin, että ensi kerralla otan kyllä
taksin. Vaikka on pienestä välimatkasta kyse, kyllä
kannattaisi sen verran maksaa, ettei saa itseään näin
kamalaan hikeen.
09.15 Turku, linja-autoasemalta
lähtö, (Koiviston Auto)
Läähättäen ja hikisenä, painavien
kassieni kanssa, kädet turvoksissa kivusta laitan pipon
päähäni viimaa vastaan. Olen oikealla laiturilla,
sillä bussi siirtyy heti laiturin viereen.
Forssassa ollaan kello 10.25. Lähtä
10.45. Hieman pelottaa pikavuoron monet ohitukset
liukkaalla valtatiellä. Hämeenlinnassa kello 11.30 ja
lähtö 11.40.
12.55 Lahti, tulo
Jätän painavan laukkuni
matkatavarasäilöön tunniksi. Istun vielä jonkin aikaa
matkustajaravintolan puolella mitään ostamatta. Sitten
lähden läheiseen kadunkulman Kotipizzaan syömään.
Kuluttelen aikaa lehteä lueskellen. Telkkarissa on
menossa juuri jokasunnuntainen Frendit.
Kun käyn noutamassa laukkuani
säilytyksestä, nainen kysyy, että onko sinulla kiviä
täällä laukussa, kun painaa niin. Vastaan, että
kyllä on.
14.10 Lahti, lähtö (Kuopion
Liikenne)
Hieman hankaluuksia selittää, että
matkalippu on kokonaan maksettu. Mutta ei muuta kuin
maksaa vielä pikavuoromaksu. Tästä jäi loppumatkan
ajaksi pieni ikävä sivumaku suuhun. Ja vuorokin on
hieman myöhässä liukkauden vuoksi.
15.35 Vihantasalmi, taksi vastassa
15.50 Toivola, tulo
Kotona sanotaan, että aikataulussa olet,
kun tulet siihen aikaan, kun oli ohjelmaan merkitty.
Tavaroiden järjestelyä koko illan. Kotiin tuliaisina
jätin purukumia ja jääkaappiin tanskalaisen
punaviinisalamimakkaran, jonka pääosin seuraavalla
viikolla syön itse. Työharjoittelupaikan
kahvihuoneeseen vien tuliaisina konjakilla maustetut
suklaakonvehdit.
Postia onkin läjäpäin. Lehtiä luen
sitten koko illan. Lopuksi levitän kaikki tuliaiset
sängylle ja otan niistä muistoksi valokuvan. Kamera oli
matkalla mukana, mutta en viitsinyt ottaa kuvia kuin
hotellihuoneista.
Siinäpä se matka, aika tylsä kaiken
kaikkiaan, mutta kun piti käydä jo monta vuotta
suunnitellulla hotellimatkalla. Oli hyvä, että pystyi
sen kuitenkin näinkin toteuttamaan.
© 25.11.2017
|