TUKHOLMAN SYNTTÄRIMATKA
14.-17.01.1999

Useisiin vuosiin, ainakaan 6 vuoteen en ole ollut laivamatkalla, joten keksin, että voisin tammikuussa olla synttäreilläni "matkoilla", niinkuin tavataan sanoa. Valitettavasti sain kulkea jurruttaa yksin matkalla, mutta kaikesta huolimatta mielenkiintoista oli. Ja kaikki ennakkosuunnitelmat ja matkaohjelma piti kutinsa melkein minuutilleen, paitsi paluumatka Lahdesta Vihantaan, jolloin bussi oli myöhässä ja kuski otti kaikista etumaksuista huolimatta pikavuorolisän.

Juuri ennen lähtöä soitin vielä Turkuun hotellille, että tulen vasta myöhään illalla, sillä laiva on siinä 20.15 satamassa. Normaalistihan pitäisi olla hotellilla kello 18 mennessä.

TORSTAI 14.1.1999

10.20 Toivola lähtö

Ajattelin, että ei ehkä sittenkään kannata viedä puoleksi viikoksi Ladaa viitostien laitaan, olkoonkin että se olisi seissyt huoltoaseman pihassa. Sen vuoksi tilasin jo viikolla sekä lähtö- että paluukyydin Toivolan kylän taksilta. Tämä palvelu toimi loistavasti.

10.45 Vihantasalmi, lähtö (Kuopion liikenne)

Painava radio laukussani jo menomatkalla ryyppäsin lähtökahvit Vihannassa ja ostin mehupurkin varalta mukaan. Kuortin kohdalla soitin Lissulle yllätyssoiton kuntoutumiskeskukseen ja kerroin, että matkalle on lähdetty. Hän oli hieman hämmästynyt koska luuli, että läksin matkalle jo alkuviikosta. Olinhan liikkeellä tyäharjoittelupaikasta saamallani vapaaviikolla.

12.05 Lahti tulo

Lahdessa painuin suoraan nälkäisenä syämään jotakin Kahvila Emiliaan. Ostin vain lihapiirakan ja omenalimonadia. Odotusaikaa kuitenkin oli ruhtinaallisesti ja lähdin harhailemaan Lahden keskustaan. Ensin suuntasin kohti toria, jonka laidassa näinkin apteekin ja kävin hankkimassa pari pakettia vatsalääkettä. Siinä vieressä oli tyylikäs konditoria, jossa vietin ainakin puoli tuntia. Ulkona sateli kosteita, isoja lumihiutaleita, jotka kostutti- vat silmälasini. Vielä havaitsin matkatoimiston, jonka esitehyllystä kävin hakemassa pari Hassen ja Fritidsresorin katalogia.

14.15 Lahti lähtö (Koiviston Auto)

Onneksi bussiin päästiin jo 14.05, sillä halusin takaa hyvät paikat. Hämeenlinnassa oltiin 15.30. Viidentoista minuutin tauko. Forssassa noin 16.30. Lähtö kello 16.40. Tässä vaiheessa soitin veljelleni Pieksämäelle, että matkalla ollaan koti Tukholmaa.

Kello 17 vielä tunti Turkuun. Nyt alkaa väsyttää. Torkun, mutta kirkkaat valot häiritsevät. Välillä Hämeenlinna-Forssa oli tämän linjan suurin matkustajamäärä. Suurin osa jäi siis Forssaan. Lahdesta tuli n. kolme matkustajaa, jotka edelleen ovat mukana, varmaan Turkuun saakka. On nälkä, Lahdessahan söin lihiksen kahdella nakilla. Olisi sittenkin pitänyt ottaa naposteltavat kotoa mukaan. Yritän maistaa nyt sitä Grandi-mehua. Turussa käydään linja-autoasemalla, on pimeää ja märkää lumisadetta. Kolmen vanhemman ihmisen kanssa jäädään myöhemmin Turun satamaan.

18.10 Turku, tulo satamaan

Kyllä on taas odottamista, Kolme tuntia. Olen ensimmäisiä terminaalissa. Saan rauhassa lunastaa lippuni ja käyn yläkerran Silja Cafessa juomassa kahvit ja syön nälkääni sämpylän. Mutta ei siinäkään mene edes viittätoistakaan minuuttia. Sitten menen alas saliin, jossa sitten saankin odottaa kylmän lasiseinän vieressä, kun ulkona sataa lunta ja tuiskuttaa. Pikkuhiljaa porukkaa alkaa kerääntyä odotussaliin. Paljon on eläkeläisiä, lapsiperheitä, tanskalaisiakin.

21.15 Turku SIJA EUROPA lähtö yövuorolla

Laiva on pian tutkittu. Eikä tämä tämän kummoisempi olekkaan? Vielä ehkä siinä 24 aikoihin harkitsen nukkumaanmenoa. Hytti on 2-kannella, eli autokannen alla, kuten vasta myöhemmin huomaan. Hytti on tosi pieni, ja joka vuoteella tulee olemaan nukkuja. Otan yläpetin. Mutta eipä nukkumisesta paljoa mitään tule. Odottelen levottomana, että milloin ollaan rannassa ja pääsee aamupalalle ja ehtii kunnolla pois laivasta.

PERJANTAI 15.1.1999

07.00 Tukholma, tulo paikallista aikaa (Hortoilua Tukholman keskustassa)

Aamupalalle laivalla noin seitsemältä. Ostan aamiaislipun ja hotkin hyvät jutut, mutta kaikkia ei viitsi ottaa näin aamulla.

Satamassa päätökseni mukaan menen vaihdettuani kahvilasta kolikoita, suoraan laukkusäilytykseen ja jätän jo tässä vaiheessa painavan laukkuni päiväksi satamaan.

Rohkeasti vaan kartasta katsottuani osaan Tunnelbanan Gardan asemalle. Ennen menoani alas ostan heti pikkukioskista kasan postikortteja ja niihin postimerkit. Laivasta ottamasta ohjevihkosta löydän tunnelbanan kartan. Sen mukaan nousen junaan, jolla pääsen T-Centralen -asemalle, josta nousen Sergel Torgetille. Kello on vasta vähän päälle khdeksan, joten kaikki paikat ovat kiinni. Onneksi kahvila ihan maanalaisen suulla on auki. Istahdan mitään ostamatta vapaaseen pöytään ja kirjoitan postikortit. Haluan saada ne heti alta pois. Tosin tässä vaiheessa huomaan, että kaikki osoitteet jäivät laukkuun, joka jäi siis sinne sataman säilytykseen. Yritän pinnistää muistiani, mutta en muista kaikkia postinumeroita.

Jostain ostan tai saan maanalaisen ilmaisen METRO-lehden, jonka elokuvamainoksista tiirailen lähimmän elokuvakompleksin katuosoitetta, joka läytyykin Högtorgetilta. Näytöksiä on jo kello 12 lähtien. Lampsin räntäsateessa paikalle, ja katson mistä pääsen sisälle. Samalla seuraan torimyyjien asettautumista räntäsateessa torille. Sitten lähden toista katua takaisin Serlgel Torgetille, jota pidän jonkinmoisena maamerkkinä.

Jostain syystä harhailen paikkaan, josta pääsen sisään, vaikka kello on vasta vajaa yhdeksän. Kun kaikki paikat tuntuvat aukeavan vasta kello 10:ltä. Olin saapunut tietämättäni Tukholman suurimpaan ostoskeskukseen, nimeltään Gallerie. Kävelin ostoskatua edestakaisin hitaasti ja odottelin, että kello 10 suurin osa putiikkeja aukeaisi. Istuksin penkillä välillä lukemassa lehtiä. Tuntui, että tuhlasin rahoja, sillä ostin lisää postikortteja, muutaman sanomalehden; Aftonposten ja Expressen. Mitään isompaa en kuitenkaan osta, sllä päättelin, että saan kyllä Suomesta, mitä tarvit- sen. Kuitenkin Press Stop -lehtiputiikissa pyörin kaiken maailman aikakauslehtien parissa ja jonkin sieltä sitten pitkän harkinnan jälkeen ostin. Siirryn nyt penkiltä toiselle lueskelemaan lehtiä.

Siinä vieressä on ravintola nimeltään Cafe Restaurang Gallerie, joka avautuukin vasta kello 11. Päätin, että tuolla on aika syödä vaikka joku tuttu pizza. Odotellessani siinä em. lehtiputiikin edustalla yhtäkkiä pitkässä takissaan ovesta tulee ulos tv:stäkin tuttu, europarlamentaarikko Jörn Donner. Käveli jotenkin hieman heikosti. Myöhemmin kuulin, että hänen polveaan on joskus operoitu. Linkkasi siitä ostoskadun tämän pään Jacobsgatanin ovesta ulos. Ajattelin: "No niinpä tietenkin, tämä Tukholmahan on Donnerin toinen kotikaupunki".

Sataa räntää ja aamu on pimeä ja ankea. Tukka kuivui sisällä ihan hyvin, pitsaa odotellessa. Syötyäni olen valmis menemän elokuviin. Palaan siis Högtorgetille katsomaan, milloin joku hyvä ja sopiva kuva alkaisi. Oli montakin, mutta ajattelin, etten jaksa enää odotella puoltatoistatuntia, vaikka kello 13.30 alkaisi tosi hyvä kuva. Valitsen kuitenkin "Meet Joe Black" eli "Saanko esitellä, Joe Black" -elokuvan, joka tulee Suomen ensi-iltaan vasta parin-kolmen viikon kuluttua. Sali 8 on jossain katon rajassa, monien portaiden ja kulmien takana. Tähän aikaan päivästä paikalle tulee muutama nainen. Sitten ihan mainosten jo alkaessa sisään ryntää ihan selvästi joku Rinkkeby -tyyppinen koululuokka, joka ei pysty olemaan kovinkaan rauhallisesti paikoillaan. Huudellaan, sipistään ja käydään hakemassa syömistä ja juomista. Aikamoinen kidutus, sillä elokuva kestääkin yli kolme tuntia. Mistä minä olisin sen ennalta tiennyt? Lippujen hinnat oli tosi vaihtelevia, tämäkin oli noin 42 markkaa Suomen rahassa.

Kuva päättyi noin kello 15.30 eli alkoi olla jo kiire satamaan hotellille. Noin yhdeksällä markalla pääsen maanalaisella takaisin satamaan. Haen laukkuni ja kävelen pitkiä, katettuja käytäviä hotellia kohti. Vihdoin se löytyy, mutta vasta monipolvisen käytävän periltä.

16.00 Sija Hotel Ariadne, sisäänkirjoitus

Saan huoneen seitsemännestä kerroksesta. Ikkunasta on hieno näköala satamaan. Ja näenkin muutaman autolautan saapuvan ja lähtevän, vaikka onkin jo pimeää.

Joko vihdoinkin pääsen kuuntelemaan tukholmalaisia radioasemia, jota varten oikeastaan olen nyt täällä? Kyllä, mutta ilta alkaa olla myöhä, enkä ehdi montaa tuntia ennen kello 24 ohjelmia nauhoitella. Katson tv:tä useilta kanavilta. Myäs Suomen kanavat on nähtävillä. Seuraavana aamuna katselen, kuinka yhdellä kanavalla lähetystauolla näytetään aamuvarhaista katunäky- mää, jossa on sek kuvaa kaupungin kadulta, että tunnelbanan asemalta. Omituinen ratkaisu.

Käyn vielä maistelemassa lämmintä paahtoleipää alhaalla Lobby Barissa. Palaan takaisin kello 18.15 huoneeseen lepäämään ja nauhoittamaan. Asemia on yllin kyllin tarjolla; Radio Rix, Mix 104,3 Megapol, NRJ, WOW, Sky Radio ja Power Hit Radio mm.

LAUANTAI 16.1.1999

07.00 Aamiainen

Tosi pikainen käynti aamupalalla, mutta tosi hienosti esillä ihan mahdottomasti erilaisia ruokalajia. Samalla vilkuilin toisella silmällä Silja Europaa, joka oli saapunut juuri laituriin. Sama, jolla lähtisin paluumatkalle tunnin kuluttua. En halunnut myöhästyä laivalta.

07.30 Hotellin luovutus

08.00 Tukholma, SILJA EUROPA lähtöaika päivävuorolla

Pääsen laivalla kannelle viisi ihan pienen terminaalissa odottelun jälkeen. Hytissä on jopa ikkuna ja tv:kin. Minun lisäkseni hyttiin tulee vielä yksi Hyvärinen Porvoosta.

Katselemme koko paluumatkan ajan tv:stä videokanavaa, jolta ehdimme katsella melkein kolme elokuvaa. Yksi ainakin oli sellainen, jota en aiemmin ole nähnyt. Nimiä en tosiaan muista lainkaan. Aikaa vietämme näin 10 tunnin ajan. Samalla käyn vihdoin laivan myymälässä ostamassa tuliaisia noin neljälläsadalla.

Väillä käyn syömässä Taurus Cafessa ja iltapäivällä vielä kahvilla ja konjakilla. Drugstoresta ostan Tukholma -matkakirjasen kuudellakympillä. Tämä oli se, mikä minulta puuttui! Kaikki paikat oli hienosti esitelty. No, onhan sitten seuraavaa kertaa odottamassa.

Vihdoinkin on hienoa seurata hytin ikkunasta, miten laiva lipuu Tukholman saaristossa, tosin jäälauttoja myäs näkyy. Mutta sitten ollaan melkein tunnin verran avovedessä ja nyt puuskainen tuuli nostattaa vaahtopäitä ja mainikeja niin, että laivakin alkaa keinua.

Laiva käy vielä Maarianhaminassa. Täältä on vielä viisi tuntia Turkuun. Kun saavumme satamaan, Vikingin laiva on lähtenyt juuri. Ja Europan perässä on vielä pari laivaa lisää. Trafiikki on siis melkoinen. Ulkona on viima ja sateisen tuntuista. Käyn kuitenkin kannella vähän tuulettumassa ja katselemassa, millaista satamassa on. Eipä näy alhaalla ihmisiä. Kesällä täällä on paljon hienompaa. Kannella kanssani on ihan muutama uskallikko, joka on tullut ulos hengähtämään viimaan.

20.20 Turku, tulo satamaan

Kolme tuntia ennen satamaantuloa hyttien siivous alkaa ja kehotetaan häipymään hyteistä. Kyllä on tylsää odottamista! Ja kun ei ole intoa käydä pelaamassa yhdelläkään kolikkopelillä. Nyt sitä yleistä hortoilua taas riitti.

Vihdoin Turun satamaterminaalissa. On pimeä, tuulista ja sataa vettä. Menen pysäkillä olevaan paikallisbussiin ja pääsen kauppatorille kympillä. Laukku painaa kuin syntisäkki.

21.00 Turku Sokos Hotel Seurahuone

Suunnistan kartan mukaan oikein kunnon sateessa kohti Seurahuonetta. Vihdoin olen hotellilla, mutta kuin uitettu koira. Tukka ja takki kosteina.

Soitan kymmenen yli yhdeksän kotiin, että nyt ollaan Suomessa, aikataulut pitää ja huomenna sunnuntaina alkuillasta ollaan kotona.

Täälläkin seuraan mielenkiinnolla tv:n antimia ja samalla kuuntelen paikallisia radioita. Radio Robin Hoodilla on kaikkein mielenkiintoisin äänimaisema. Nukkumaan noin 24.

SUNNUNTAI 17.1.1999

06.30 Herätys ja radiota taas kuuntelemaan.

08.00 Aamiainen

Taas kiireessä, ei kovin monipuolinen, mutta otan kinkkuviipaleita muutaman kahvin ja paahtoleivän ja hillon kanssa. Paikalla monia eläkeläisiä. Nyt alkaa olla kiire.

08.30 Hotellin luovutus

Maksan baarikaapin käytän, huoneen ja puhelun, kulut tästäkin vain 370 markkaa. Sitten alkoi monen kadunvälin ramppaaminen ja raskaan mäen nouseminen, katukartastahan maastoa ei näe. Jalkakäytävät oli lumesta puhtaat, mutta eilinen vesi oli jäätänyt niitä melkoisesti. Aikataulu painaa päälle, ehtisinkö sittenkään linja-autoasemalle ja pikavuoroon? Päätin, että ensi kerralla otan kyllä taksin. Vaikka on pienestä välimatkasta kyse, kyllä kannattaisi sen verran maksaa, ettei saa itseään näin kamalaan hikeen.

09.15 Turku, linja-autoasemalta lähtö, (Koiviston Auto)

Läähättäen ja hikisenä, painavien kassieni kanssa, kädet turvoksissa kivusta laitan pipon päähäni viimaa vastaan. Olen oikealla laiturilla, sillä bussi siirtyy heti laiturin viereen.

Forssassa ollaan kello 10.25. Lähtä 10.45. Hieman pelottaa pikavuoron monet ohitukset liukkaalla valtatiellä. Hämeenlinnassa kello 11.30 ja lähtö 11.40.

12.55 Lahti, tulo

Jätän painavan laukkuni matkatavarasäilöön tunniksi. Istun vielä jonkin aikaa matkustajaravintolan puolella mitään ostamatta. Sitten lähden läheiseen kadunkulman Kotipizzaan syömään. Kuluttelen aikaa lehteä lueskellen. Telkkarissa on menossa juuri jokasunnuntainen Frendit.

Kun käyn noutamassa laukkuani säilytyksestä, nainen kysyy, että onko sinulla kiviä täällä laukussa, kun painaa niin. Vastaan, että kyllä on.

14.10 Lahti, lähtö (Kuopion Liikenne)

Hieman hankaluuksia selittää, että matkalippu on kokonaan maksettu. Mutta ei muuta kuin maksaa vielä pikavuoromaksu. Tästä jäi loppumatkan ajaksi pieni ikävä sivumaku suuhun. Ja vuorokin on hieman myöhässä liukkauden vuoksi.

15.35 Vihantasalmi, taksi vastassa

15.50 Toivola, tulo

Kotona sanotaan, että aikataulussa olet, kun tulet siihen aikaan, kun oli ohjelmaan merkitty. Tavaroiden järjestelyä koko illan. Kotiin tuliaisina jätin purukumia ja jääkaappiin tanskalaisen punaviinisalamimakkaran, jonka pääosin seuraavalla viikolla syön itse. Työharjoittelupaikan kahvihuoneeseen vien tuliaisina konjakilla maustetut suklaakonvehdit.

Postia onkin läjäpäin. Lehtiä luen sitten koko illan. Lopuksi levitän kaikki tuliaiset sängylle ja otan niistä muistoksi valokuvan. Kamera oli matkalla mukana, mutta en viitsinyt ottaa kuvia kuin hotellihuoneista.

Siinäpä se matka, aika tylsä kaiken kaikkiaan, mutta kun piti käydä jo monta vuotta suunnitellulla hotellimatkalla. Oli hyvä, että pystyi sen kuitenkin näinkin toteuttamaan.

©25.11.2017