HÄKÄposti ONLINE -logo

www.swradio.net

Postikortti Teneriffalta

TENERIFFAN MATKAKERTOMUS 28.2.-14.3.1999

Viikko II

MAANANTAI 8.3.1999
Herätys 08. Aamupala 09. Käyn ostamassa apteekista vielä tarvitsemani uuden "Thermometrin" 600 pesetalla.

Koska kuumeilua on ollut kokoajan, päätän lähteä vielä lääkäriin. Tutkii ja sanoo, että keuhkoputkentulehdus jatkuu ja täytyy mennä sairaalaan jatkotutkimuksiin. Hyppään suoraa päätä taksiin. Odotan sairaalassa 2 tuntia, jotta asiaani aletaan tutkia. Tutkimushuoneessa otetaan pulssi, verenpaine ja lämpötila, jonka mittaus jatkuu 45 minuuttia. Tunnin kuluttua tulee lääkäri, joka passittaa pika pikaa röntgeniin. Otetaan kuva, joka on valmis 10 minuutissa. Tulehdus jatkuu ja annetaan lääkitys. Lääkäri ehdottaa 2 päivän antibioottitiputusta sairaalassa. Kauhistuneena kysyn vähemmän dramaattista vaihtoehtoa. Lopulta päädytään tablettikuurin. Se kirjoitetaan reseptiin. Kävelen 3 kilometriä alas kaupunkiin, jalathan siinä ovat sitten seuraavana päivänä kipeät. Tulee melkoinen hiki, kun aurinko paahtaa kaiken lisäksi.

Otan iltapäiväkahvit siinä kello 15.30. Lääkkeet maksaa taas paljon, 140,-. No ilmankos matkakassa alkaa jo vajeta uhkaavasti, kun lääkkeitä täytyy taas ostella.

Lähden kaikesta huolimatta vielä iltaelokuviin, niin kuin olen jo monena iltana suunnitellut tehdä. Kello 20-22. Kino on Cine Timanfaya. Nimetty jonkun tulivuoren mukaan. Elokuva on nimeltään: "Fortunado to Soldato" eli Onnen soturit. Pääosissa Jan-Claude VanDamme. Radio-ohjelmaa ja diasarjaa varten nauhoitan elokuvan mainokset ja alkutunnusmusiikkia noin 5 minuuttia.

Arvasin, että jossain vaiheessa tulee väliaika, näin latinalaiseen tyyliin. Se oli melkein rainan keskivaiheilla. Ostin juomista ja pienen sipsipussin. Kävelin reippaasti hotellille, ja keuhkoputkiin alkoi koskea yskiminen. Kello 22 otin uudesta antibioottierästä ensimmäisen tabletin.

TIISTAI 9.3.1999
Herätys ennen 08. Teen lääkkeiden ottolistaa. Otetaan aamupalaa. Kuumeen mittausta 09: 36,5. Vaihdoin läheisessä rahanvaihtopisteessä jäljellä olevat Suomen markat 220 FIM pesetoiksi. Kurssiin 27: n.6000 pesetaa.

Soitan kotiin kello 10. Lähdetään sitten saaren läntiseen kärkeen, kohti Punta del Tenoa kello 10.50. Pysähdytään Ico dos le Vinos -kylään katselemaan Traakki -puistoa. Sanovat vanhan traakkipuun olevan konkistarotrien aikainen, eli ainakin kolmisensataa vuotta vanhan. Casa Del Drago:ssa syödään pieni suolainen välipala vastapuristetun appelsiinimehun kera. Pari kissaa kiertelee ruokapöydän ympärillä. Otetaan paljon kuvia kasveista ja maisemista. Ja lämmintä auringonpaistetta riittää. Harmi, kun en saanut auringonpaisteisella kivirapuilla livahtaneista sisiliskoista kuvaa.

Tässä ääninäyte puiston lähellä parveilleesta koululaisnuorista: ÄÄNINÄYTE

Vihdoin päästään kello 17 Punta del Tenoon ja katselamaan rannikkomaisemaa ja majakkaa. Paljon kasvitonta ja niukkakasvista maisemaa, jossa vain kaktuksia. Laavaa ja hohkakiveä. Ihan majakan juureen ei päästy, sillä oli suljettu portilla. Tosin, yksi kalastajakaveri sinne aidan raosta livahti, mutta katsoin, että pääsy tarvitsee kiipeilijän voimia niin, että ei kannata. Palloillaan sitten ylhäällä, puisen aidan takana kuvaamassa rantatyrskyjä ja maisemia.

Kuva: THÄ Tenon niemellä, Punta del Tenossa, 9.3.1999. Foto: Pertti Salonen.

Auto oli alhaalla parkkipaikalla. Paikalla oli pyörällinen pakettiauto, josta myyttiin juomia ja jäätelöä. Edestakainen matka oli mutkikas ja hienoja näköaloja riitti. Tiellä oli varoitus, että se on suljettu ja putoavia kivenlohkareita saa varoa. Kun tulomatkalla emmittiin varoituskyttien luona matkan jatkamista, kysyttiin paikallisilta, mutta ne sanoivat, "ettei se ole vaarallista." Tielle kuitenkin oli korkeilta, pystysuorilta seinämiltä pudonnut irtolohkareita. Minua ainakin pelotti, milloin kolisi auton katolla.

Perillä kuvataan vielä ihan meren rannassa kalastajien venepoukamaa ja venesuojia. Ohi kävelivät rullalutailijapojat. Laskivat sitten mäen kolinalla alas. Lähdetään ennen auringon laskua, siten, että hotellilla ollaan vasta 20.05.

Käydään syömässä vasikanleikettä Ravintola Peruanossa. klo 21-22.

KESKIVIIKKO 10.3.1999
PSS heräsi 06 ja kolisteli puuronkeittopuuhissa. Itse nousin ylös 08. 09 otin suihkun ja koetin Martianezin ostoskeskuksen vaatekaupasta ostettuja alushousuja ylleni.

Aamulla huomasin, että eilinen ulkonaolo oli polttanut oikean käsivarteni. Palanutta oli hieman vasemmassakin käsivarressa ja oikealla kaulan alueella. Laitoin PSS:ltä saamaani rasvaa. Ei tunnu ainakaan miltään. Jälkeenpäin on kyllä hiukan kutittanut.

Tänään on tosi pilvistä, sadekuuroja saadaan koko ajan useita. 09 PSS läksi ulos kuvaamaan. Mittaan tässä lämmön ja lähden etsimään filmiostopaikkoja, sillä omat filmit (12 rullaa) on jo kuvattu. Rannassa, uimarannan kohdalla voisi olla kasveja ja muuta kuvattavaa. Sitten voisi siirtyä vihannestorille kuvaamaan. PSS läksi sinne jo suoraan. Aiemmin mainittu sairaalasta alaspäin kävely oli kipeyttäneet jalkaterät ja lonkat kipeiksi. Liikun kankeasti ja valitan kokoajan.

Sateli ripsuttaen, kun kuvasin tyhjää mustaa hiekkaa ja rantatuolikasoja Playa Jaerdinilla. Sitten rupesi tulemaan oikein kunnolla. Odottelin sateen loppumista välillä palmunkin leveiden oksien alla.

Väsähdin noin klo 11 ja päätin, etten menekkään vielä vihannestorille. Menen hotellille haukkaamaan välipalaa. Pian PSS tuli perässä. Syödään Gomeralaista erikoisruokaa. Väitin, että "hunaja" oli siirappia ja maissijauho talkkunaa. Siltä se ainakin tuoksui. Niiden sekaan laitettiin vielä manteleita. Tosi erikoista, mutta makeaa. Klo 16 lähden kuvaamaan läheistä San Felipen kirkkoa. Kuvaan myös pihalta kukkia. Kauppahallilla kuvasin, vaikka kaikki kaupat ei olleet aukikaan. Tullessa kävin kulmassa Karin ravintolan vieressä Mercadosta ostamassa pari aikakauslehteä ja sipsipussin. Hotellilla kello 17.

Kuva: Traakkipuiston lähellä kapea katu. Foto: THÄ.

Huomasin, että nyt pian elokuviin, kun on ilta aikaa. Tosin viikon vanhassa lehdessä oli, että kuvat alkaa 18. Tänään oli muutos, alkaakin 17.45. Olin paikalla noin 17.50, mutta sisään pääsin Multicines Chimisay -teatteriin. Alkamassa oli elokuva "Public Enemy" eli Valtakunnan vihollinen.

PSS oli ostanut minulle vielä 5 rullaa filmiä. Lunastin ne häneltä. Nukkumaan noin 23.

TORSTAI 11.3.1999
Herätys n. 07.30 ilman herätyskelloa. Aamupalalla lääkkeet ja lähtö kohti Punta del Hidalgon merenrantaa. Matkalla käydään useassakin eri paikassa kuvaamassa.

Ensin Mersedeksen vuoristoon, Monte de las Mercedes. Ajetaan pieni ylimääräinen kierros La Lagunan kaupungissa, ennen kuin osutaan oikealle tielle. Hienot näköalat, vaikka pilvet yrittivät vähän väliä tielle: Mirador Cruz del Carmen. Paikalla n. klo 11. Kylmä ja kostea tuuli välillä värisyttää. Paikalla käy jatkuva turistivirta. Turistibussillinen saksalaisia pistäytyi myös paikalla. Nähtiin Teneriffan pohjoisella Los Rodeoksen lentokentällä iso kone ja pienempi laskeutui. Mutta oltiin vuorilla tosi kaukana.

Sitten Mirador del Inglis kello 13. Tunnin kuvataan. Kapea kivinen kuja näköalapaikalle. Pieniä sadekuuroja. Pysähdytään ja kuvataan vielä paluumatkalla kanervametsikössä. Puut kaartuvat hienosti vanhan kulkureitin ylle.

15 ollaan sitten Tejinan kaupungissa pienellä paussilla, PSS joi teetä ja minä 7upia. Auringon paisteessa laskeudutaan kohti meren rantaa ja Punta del Hidalgoa, joka joskus oli ollut kalastajakylä. Nyttemmin turismi ja hotellit ovat vallanneet paikan.

Kääntöpaikalla kävellään kärrytietä alas kohti rantaa. PSS jumiutuu kuvaamaan kaktuksia ja muita heiniä. Minä menen vielä alemmas polkua, joka johtaa jollekkin kaukaisemmalle nähtävyydelle ja huomaan meressä surffareita. Paikka taitaa olla nimeltään Playa de los Torches. Kuvaan kaukaa ja sitten keksin käydä katsomassa, miten jyrkänteeltä pääsee alas: kiertämällä yhden asuintalon. Sen takana avautuu veden muovaama uoma, josta pääsen tosi kivikkoiselle rannalle. Kuvaan tyrskyissä laskettelevia surffareita. Filmi vaan loppui pian. Siirryn rannalta pois. Voi kun kuvat vaan onnistuisi!

Kuva: Tenon niemellä PSS kuvailee mahtavia rantamaisemia karulla laavakentällä. Foto: THÄ

Rinnettä ylöspäin noustessa hengästyttää kovasti minua puolikuntoista poloista matkalaista. PSS tulee kärrytiellä mäessä vastaan ja on vasta menossa alas. Minä menen huilimaan autoon ja aurinkoon.

10.05 alkaa hämärtää ja pilviä tulee vuorten huipuille. Vihdoin päästään lähtemään. On pimeää ja sateista, kun palataan La Lagunan kautta moottoritielle ja lasketellaan 120 alas Puerto de la Cruzia. Jännitän hiukan vauhtia ja menoa kostealla ja pimeällä moottoriteillä. Perillä ollaan hotellin läheisellä umpikadulla parkkeeraamassa kello 20.15.

Pieni tsekkaus tv:n uutisten säätietoihin ja nukkumaan menen noin kello 22.

PERJANTAI 12.3.1999
Herätys vaille 08. Aamupäivästä lähdetään kaupungin laidalle kasvi tieteelliseen puutarhaan, Jardin Botanicoon.

Perillä ollaan kello 10.40, jälleen pienen etsimisen jälkeen. Tällä kertaa oli minun vuoroni ajaa ensimmäistä kertaa. Ford Ka oli erittäin ketterä ja hieno ajettava asfaltilla. Puutarhan sisäänpääsy oli vain 100 pesetaa.

Portugalilainen filmiryhmä videokameroineen oli paikalla kuvaamassa mm. appelsiinipuiden luona. Kierrän melko pikaisesti koko paikan laukoen kameraa ahkerasti.

Kun tulen lähtökohtaan, PSS edelleen kuvaa melkein samoilla paikoilla. Pidetään taukoa ja syödään välipalaa kello 12. Lähikäytävällä puutarhan teknikko kastelee pitkään paksulla vesiletkulla tropiikin sademetsän kasveja.

Yhdeltä lähden kyllästyneenä autolle. Ostan samalla viisi isompikoikoista postikortti paikoista, joissa ollaan käyty tai aiotaan käydä. Ripsauttaa vähän vettä. On tukahduttavan kuumaa. Istun kuitenkin vedossa kuumassa autossa. Lopulta lähden käppäilemään läheiseen ostoskeskukseen. Ostan tarjouksesta punaviiniä, sipsejä ja maustemakkaraa. Palatessani autolle PSS odottaa jalkakäytävällä varjossa. Sanoi olleensa juuri myös samassa ostoskeskuksessa etsimässä edullisia Super-VHS -videokasetteja.

Hotellilla 1410. Keitetään kahvit ja pidetään siestaa. Kovaa tuulta ja iso musta sadepilvi nousi mereltä. PSS läksi kuvaamaan rantaan tyrskyjä. Minä huilin. Sitten kävin vielä soittamassa Eila-siskolle Kuusaalle kuulumisia.

PSS palasi 1905, juuri kun oli pessyt tukkani. Mentiin nukkumaan siinä kello 21.

Kuva:Teiden juurella ihaillaan tulivuoren kraaterin karua maisemaa. Foto: THÄ

LAUANTAI 13.3.1999
Herätys 06.25. Lähdetään Teidelle, noin kahteen tuhanteen metriin. Aamupalan syömisen ja PSS:n pikkutarkan jahkaamisen ja pakkaamisen jälkeen päästään lähtemään kello 08.

Tehdään ensimmäinen kuvausosuus Orotavan laakson reunassa, Embalse de Aquamansa, Monte del la Orotavan juurella. Kuvauspaikkamme vieressä on jonkinlainen metsäntutkimuslaitoksen rakennus. Tästä alkaa havumetsävyöhyke.

Seuraava pysähdys laavavyöhykkeen reunalla, Teiden Opastuskeskus, Caserio de las Cádas. Teiden juurelle vielä parin pysähdyksen jälkeen kello 11.40.

Köysirata ei ole koko päivänä toiminnassa. Paikalla on kuitenkin matkamuistomyyntiä, baari ja ravintola, jossa syödään runsas ateria. Sisältää meriaiheinen paella ja kananjalkaa. Hinta noin 42,-. Syötyämme huomaan, että ulko-ovella on ruoka-annokseen kuuluvat ruuat kerrottu hieman ontuvalla la suomen kielellä. Kuvataan melkoinen tovi vielä tasanteella, josta köysirata alkaa. Otetaan vielä vitkalaukaisijalla oma ryhmäkuvakin.

Paluumatkalla pari runsaanpuoleista taukoa ennen metsäiselle näköala vyöhykkeelle menoa. Kuvataan autiota laavakenttää ja kivikasoja. Täällä ei kasva oikeastaan mitään, ei ruohojakaan. Suunnataan maisemareittiä kohti La Lagunaa. Välillä juuri ja juuri saadaan pilvien raosta kuvattua observatorion rakennuksia, Observatorio de Izáa. Loppumatkakin menee valitettavasti pilvissä. Olisi ollut varmaan vaikka kuinka hienot näköalat Orotavan laaksoon.

Havupuuvyöhykkeellä pidetään Mirador de las Chumres del Nortella pieni välipalatauko. Täällä on kylmähköä. Kosteus ja tuuli sen varmaan tekee. La Lagunan labyrinteissä seikkailtuamme ajan jälleen kohti Puerto de la Cruzin moottoritiellä. Parkkipaikalla olimme jälleen 17.50. Olen tämän päivän matkasta hirveän väsynyt. Pientä lämmönnousua ja rintaan oikealle pistää edelleen. Pienet nokoset 18-19. PSS käy vielä viimeisen päivän viimeisiä filmiruutuja kuvaamassa. Tällä välillä pakkasin matkalaukkuni 10 minuutissa.

Vakuutin PSS:lle, että hotellin puolelta tulee puhelinherätys ajoissa, koska niin oli Hassen ohjelmatiedotteissa ala-aulassa kerrottu. Varuilta laitettiin vielä radionkin hälyytin päälle. Nukkumaan mentiin ajoissa.

SUNNUNTAI 14.3.1999 KOTIMATKALLA!

Herätys 02.55. Huonosti nukuttujen tuntien jälkeen uneksin jo olevani kotimaassa. PSS se vaan pakkaa ja pakkaa. Itse olin lähtövalmiina jo 0315. Puolen jälkeen sitten alas ja luovuttamaan huonetta ja vuokratun auton avainta. Bussi lähtee paria minuuttia ennen 04 ja kiertää muut hotellit. Auto tulee täyteen. Pimeässä melkoinen rummuutus 1,5 tunnin ajomatkan päähän eteläiselle lentokentälle, Reina Sofialle.

05.45 on jo Boarding Card käsissä ja laukku luovutettu. Turvatarkastuskin meni hyvin, vaikka minulla oli käsimatkatavaroissa yli parikymmentä rullaa filmiä lyijypussissa.Lähtöportti numero 5 ja lähtö siis kello 07. Odotellaan tunnin verran portin vierellä. Suomalaista porukkaa kertyy melkoisesti viereisille penkeille lähtöä odottamaan. Yksikin mies soittelee kännykällä Hesaan ja tilaa kyydin kotimaan terminaaliin. Lähtö myöhästyy ehkäpä 10 minuuttia.

Kiire alkaa painaa. PSS jää jälkeen, kun se raahaa selkäreppuaan. Kävelen pitkän matkan halki lähtöterminaalin ja alas laukkujen luovutukseen. Heti ensimmäisten tullessa, omakin laukku näkyy. Odottelen hieman PSS:tä, mutta ei näy viiteen minuuttiin. Kello on 15.50. Jotta aikataulu pitäisi ainakin loppupuolella matkaa, kiirehdin ulos ja pikalinjapysäkille. Koiviston Auto lähteen 1600, aikataulun mukaan.

Lyytikäisen taksi on sovitusti odottamassa Vihantasalmella, kotona olin sitten 20.00. Eila-sisko soitti heti 20.30 kysellen matkakuulumisia.

Mitä vielä tähän loppuun voisi matkasta sanoa? Kaikesta sairastelusta huolimatta oli ihan hienoa päästä etelän saarille pitkästä pitkästä aikaa, vaikka kalliiksi kaikkineen tulikin. Oli mukava myös, että mukana oli tuttu kaveri ja joka vielä osasi espanjaakin. Kiitoksia matkakaveriksi pyynnöstä! Toivottavati ottamistani kuvista jotain tulee, yritän laittaa niitä sitten matkakertomuksen mukaan kotisvullekin. Seuraavaksi kai on alettava väsäämään radio-ohjelmaa ja diasarjaa nauhoitettujen äänikuvien, tehosteiden ja musiikin avulla.


©WEBdesing HÄKÄStudio25.11.2017