HÄKÄposti ONLINE -logo

www.swradio.net

Teksti ja kuvat: Tapani Häkkinen

TÄÄLLÄ BBC LONTOO

BBC:n suomenkielinen toimitus on yksi osa Britannia yleisradioyhtiötä eli BBC:n ulkomaanpalvelua. Toimitus on perustettu reilusti yli viisikymmentä vuotta sitten. Se välittää ohjelmia Suomeen suomalaisille kuuntelijoille satelliitin ja paikallisradioiden kautta sekä lyhytaalloilla ympäri maailmaa.

Kun viisi vuosikymmentä sitten talvisota oli alkanut, BBC:n suomenkielisiä lähetyksiä alettiin valmistella. Alussa oli vaikeuksia saada suomenkielisiä toimittajia ja kunnon tiloja. Valmistelut lähetysten aloittamiseksi kestivät sen verran pitkään, että lähetykset saatiin käyntiin vasta, kun talvisota oli päättynyt. Samaan aikaan BBC:ssä aloitettiin myös monien muiden kielten, kuten saksan- ja ranskankieliset lähetykset.
- Näin, koska haluttiin siinä tilanteessa radioida puolueetonta tietoa sekä oikeisto- että vasemmistodiktatuurien uhkaamiin maihin, selvittää BBC:n ulkomaanpalvelun historiaa BBC:n suomenkielisen osaston toimituspäällikkö Marjo Ahonen.

Painopiste kansainvälisissä uutisissa

Lontoossa toimittajien tehtävänä on lähinnä seurata kansainvälisiä uutistapahtumia. Seurataan uutistoimistojen uutisointia, BBC:n omien ulkomaankirjeenvaihtajien raportointia, kuunnellaan jonkin verran myös Yleisradion lähetyksiä. Seurataan BBC:n omien kotimaankanavien lähetyksiä radiossa ja televisiossa sekä luetaan lukematon määrä lehtiä.
- Otetaan tietoa sieltä, mistä sitä saadaan. Toimituksessa tuosta materiaalista sitten kootaan sopiva ajankohtaispaketti suomalaiselle yleisölle, Marjo Ahonen kertoo suomenkielisen toimituksen toimintatavoista.

Painopiste on kansainvälisissä uutisissa, mutta Suomenkin uutisia jonkin verran seurataan, kun niillä on kansainvälinen yhteytensä. Britannian päivänpolitiikkaa seurataan myös, mutta se ei ole niin määräävässä asemassa uutisoinnissa, kuten luulisi.
- Meillä BBC:ssä Britannian katsotaan olevan yksi maa muiden maiden joukossa. Britannian vaalit ovat 9. päivä huhtikuuta ja toivomme tietysti, että meidän lähetyksistämme kävisi selville, mitä asioita eri puolueet vaalikampanjoissaan oikein ajavat.

BBC:n toimittajien tehtävänä on kertoa maailman tapahtumista objektiivisesti, tasapuolisesti, tarkasti ja suhteellisen nopeasti. BBC:ssä painotetaan kuitenkin eniten uutisoinnin ja tietojen paikkansapitävyyttä kuin nopeutta. - Meidän on saatava ainakin kahdesta eri tietolähteestä samansuuntainen tieto, ennenkuin asiat uutisoidaan, Marjo tähdentää.

Ponnahduslauta uralle.

Marjo on Yleisradion kasvatteja. Aiemmin hän on ollut työssä sekä YLE:n Tampereen toimituksessa että Ruotsin Radion Tukholman suomenkielisessä toimituksessa. BBC:hin Marjo tuli toimittajaksi kuusi vuotta sitten vastattuaan Helsingin Sanomissa olleeseen ilmoitukseen.
- Kävin läpi rankan valintaprosessin, jossa oli tiukat ja monipuoliset testit sekä henkilökohtainen haastattelu. Testeissä painotettiin hyvää englannin kielen osaamista. Yleensä toimittajat ovat täällä vain pari vuotta, joten vaihtuvuutta on jatkuvasti. Tällä hetkellä meitä on 16 työntekijää, joista 13 on toimittajia. (tilanne 1992)
- Meillä on varsinkin Yleisradion kanssa jatkuvaa toimittajavaihtoa. Viimeisin toimittaja tuli YLE:n radion uutistoimituksesta. Itse olen jo jättämässä BBC:n ja palaamassa toukokuussa-92 Suomeen, Marjo kertoo.

Ihmiset tulevat BBC:hin hakemaan kansainvälistä kokemusta ja katsomaan, kuinka toimittajantyötä BBC:ssä tehdään. Kautta viiden vuosikymmenen toimitus on ollut myös jonkinlainen ponnahduslauta uralla etenemisessä.
- Toimituksessamme ovat olleet töissä mm. Pertti Salolainen, Erkki Raatikainen, Kari Mänty, Jyrki Koulumies, Erkki Toivanen ja Max Jacobsson, Marjo luettelee.

Oma kirjeenvaihtajaverkko

Uutis- ja ajankohtaisohjelmat muodostavat lähetysten ytimen. Toimitus käyttää uutisvälityksessään BBC:n laajaa kirjeenvaihtajaverkkoa ulkomailla.
- Toimittajat raportoivat englanniksi ja ongelmana on, että käänöstyössä saatta kadota välittömyys, tapahtumien tuntu. Niinpä olemme ottaneet avuksemme suomalaiset ammattitoimittajat, joiden puoleen käännymme, jos jotain yllättävää tapahtuu. Näitä free-lancereita meillä on viimeisimmän laajennuksen jälkeen parisenkymmentä ympäri maailmaa. He tietävät hyvin kohdemaansa asiat, joten heistä on suuri hyöty ajatellen ajankohtaiohjelmiamme, Marjo kertoo.

Hän kuvailee toimituksen ilmapiiriä välillä kiihkeäksi, välillä iloiseksi, välillä hikiseksi, välillä raivoisaksi.
- Toimituksemme ilmapiiri liikkuuu kaikkien inhimmillisten tunteiden kentässä. Täällä on hyvin yhteenivoutunut porukka. Mutta se ei tarkoita, etteikö uusia ihmisiä otettaisi avosylin vastaan. Käytössämme on melko pienet toimitustilat, joten meidän on pakko tulla toimeen keskenämme.

Kolmattakymmentä eri kielitoimitusta

Talo, jossa BBC:n koko ulkomaanpalvelu toimii, on nimeltään Bush House. Siellä on 36 eri kielistä toimitusta, joihin kuuluvat mm. hausan ja urudunkieliset osastot. Näiden lisäksi on englanninkielinen World Service, joka lähettää tauotta 24 tuntia ohjelmaa vuorokaudessa, ulkomaille lyhytaalloilla.
- Bush House on oikeastaan maailma pienoiskoossa, sen verran porukkaa ja kieliä täällä näkee ja kuulee. Ja nyt ollaan perustamassa vielä uuden kielen osastoa. Johtuen Neuvostoliiton hajoamisesta BBC aloittaa ukrainankieliset lähetykset, Marjo kertoo.

Suomenkielisen osaston toimintaan varat antaa Englannin hallitus budjetissaan ulkoministeriön kautta.
- Olemme Britannian hallituksen virkamiehiä, jos katsotaan asiaa kapea-alaisesti, naurahtaa Marjo.

Ulkoministeriö määrää, millä kielillä ja kuinka monta tuntia lähetetään viikossa. Ohjelmapolitiikkaan ei puututa.
- Olemme hyvin itsenäisiä ohjelmapolitiikan suhteen, koska meidät rahoitetaan budjetista, eikä lupamaksuista, kuten kotimaan kanavat. Poliitikot yrittävät saada omia näkökantojaan esille, mutta olemme hyvin tarkkoja siitä, että viimeiseen hengenvetoon puolustamme omaa riippumattomuutta ja omaa kykyä ja mahdollisuutta tehdä omia ohjelmapoliittisia ratkaisuja, Marjo on tiukkana.
- Falklandin sodan aikana esimerkiksi poliitikot yrittivät saada sotatilanteesta julkisuuteen Britannialle myönteistä tietoa ja että näin edesautettaisiin Britannian sotaponnistuksia. Tietoja olisi jouduttu mm. pimittämään. Ja tähän ei BBC tietenkään suostunut, vaan kieltäytyi kohteliaasi. Hallituksen täytyi siksi perustaa saarille itse hallinnoimansa radioasema, joka radioi sitten puhdasta sotapropagandaa suoraan vastapelureille Argentiinaan, BBC:n suomenkielisen osaston toimituspäällikkö Marjo Ahonen paheksuu.

Enemmän paikallisradioystävällisyyttä

Radion kuuntelutottumukset ovat muuttuneet, joten toimitus on joutunut muutaamaan ohjelmiensa rakennetta enemmän paikallisradioon sopivaksi.
- Pitää olla enemmän radionomaisuutta, ääniä. Sellaista, joka luo mielikuvia. Olemme yrittäneet lisätä kuunneltavuutta välillä siinä onnistuen, välillä epäonnistuen. Toisaalta emme ole halunneet unohtaa sitä mikä meille on tärkeintä, asiasisältöä. Haluamme puhua vakavista asioista, mutta niin, että niitä olisi kivempi kuunnella, selvittää Marjo Ahonen.

Mm. räätälintyönä paikallisradiota varten suunniteltiin toimituksen aamulähetys, joka kuullaan Suomessa kello 07.30.
- Paikallisradiot joutuvat maksamaan aamulähetyksistämme pienen summan, koska jouduimme ottamaan ihmisiä yövuoroon. Muut lähetykset ovat paikallisradioille edelleenkin ilmaisia, toteaa Marjo (tilanne 1992).

Uutistapahtumat Lontoon näkökulmasta

Miksi sitten BBC lähettää uutisia lisää, kun Suomessa niitä on saatavissa jo eri tietolähteistä yllin kyllin?
- Pitää täysin paikkansa, että Suomessa on oma vapaa tiedotusvälineistö. Kyllä se tekee tämän tiedonvälityksen äärimmäisen hyvin. Mutta minulla on sellainen käsitys, että täällä länsi-eurooppalaisessa suurkaupungissa, Lontoossa, painotukset saattavat olla hiukan erilaisia. Varsinkin BBC:ssä kirjeenvaihtajaverkko on niin tiivis, että mikään asia harvoin lipsahtaa läpi ilman, että me emme sitä huomaisi. Meillä täällä toimituksessa on tunne, että me voimme ehkä jollain tavalla palvella suomalaisia niissä asioissa, joissa kotimaiset tiedoitusvälineet eivät joko pysty seuraamaan tilannetta niin hyvin, ei ole kirjeenvaihtajaa paikalla tai ei kertakaikkiaan ole aikaa seurata ulkomaantapahtumia niin tarkkaan, kun pitää seurata kotimaan tapahtumia.
- Toivomme, että pystymme lisäämään edes vähän suomalaisten tietoa kansainvälisistä asioista, sanoo Marjo Ahonen lopuksi.


©WEBdesing HÄKÄStudio26.11.2017