HÄKÄposti ONLINE -logo

LUE VIERASKIRJAA

KIRJOITA VIERASKIRJAAN

Vesivahinko Galleriassa:

Useita vuosia suunnittelemani matka tutustumaan Kemin LumiLinnaan toteutui vihdoinkin. Rankka keikka bussimatkojen suhteen, mutta tulihan tehtyä! Matka tapahtui 28.-30.3.2003.

Viittaus rankkoihin bussimatkoihin koski matka-aikaa, joka alkoi Hartolasta keskellä yötä, puoli viisi ja kesti kahdeksan tuntia, kunnes olin perillä Kemissä iltapäivällä. Ennen hotellille siirtymistä kävin syömässä edullisen lounaan kadulta huomaamassani kiinalaisessa ravintolassa.

Hotelli Cumuluksessa, jossa vietin seuraavan yön ei ollut valittamista. Tosin, jotta saisin huonemaksun edullisemmin, jouduin ottamaan pitkään välttämäni YkkösBonus -kortin. Nukuin tulopäivän iltaan pitkälti ja seurasin hotellikaapelista CNBC:n Irak -raportointia yömyöhään ja kuukahdin petiin.

Tällaisilla "kaukomatkoilla" on ollut tapana seurata paikallista radiokaistaa ja jos mahdollista, nauhoitttaa radiomailmaa. Valinta kohdistui parhaiten Sony Walkman -radiolla kuuluvaan asemaan, Radio Pookiin 89,50 MHz, Kemin taajuudella .

Lauantaina jatkoin asemien kuuntelua. Pistäytyin aamupalalla ja pakkasin kamppeeni ja olin valmiina lähtöön katsomaan matkani pääkohdetta: LumiLinnaa. Tosin sitten olikin paluumatkan lähtöön huimat 8 tuntia. Aikataulutus oli taas tässäkin kohdassa luvattoman väljä.

LumiLinnahan on kahdeksas, joka Kemiin on rakennettu. Tutustuin paikkaaan ja otin muutamia yleiskuvia sekä kuvia molemmista gallerioista. Sitten loppuikin filmi.

Olin aiemmin sopinut linnanisännän kanssa erityishaastettelusta radiota (SWR) varten ja pienen odottelun jälkeen tavattiin ja siirryttiin rauhallisempaan paikkaan, henkilökunnan takatiloihin juttelemaan Tommi Hinnon kanssa.

Haastattelu

- Lumilinnan isäntä Tommi Hinno, mistä kaikki oikein alkoi?

- Aluksi teimme sen maailman suurimman lumilinnan. Ja sitten on pikkuhiljaa opittu tätä lumirakentamista ja opittu tekemään uudenlaisia muotteja ja uudenlaisia rakenteita. Joka vuosi on pyritty tuomaan jotakin uutta ja nyt on kahdeksas kerta.

- Missä muilla paikoilla tämä linna on aiemmin sijainnut, nythän ollaan täällä kauppatorilla tänä vuonna?

- Lumilinna on nyt toista kertaa rakennettu ihan tähän keskustaan kauppatorille. Ensimmäinen Lumilinna rakennettiin jäälle Hahtisaaren rantaan ja viisi seuraavaa linnaa rakennettiin sisäsatamaan, jalokivigallerian läheisyyteen. Ensi talven sijainnista ei ole ihan vielä varmuutta. Kaksi seuiraava lumlinnaa on varmistettu, että ne rakennetaan, mutta vielä ei tiedetä mikä on niiden rakennuspaikka.

- Jalokivigallerian luona oli vanhat maksasiinit?

- Kyllä. Ja siellä oli muutama vuosi sitten tämä surullisen kuuluisa lumilinnan tulipalo, eli yksi näistä makasiineista sattui palamaan.

- Mutta sitten siitäkin selviittiin. Tämän lumilinnan lumi on melko puhtaan näköistä, millaisesta lumesta se oikein on rakennettu?

- Kyllähän nyt keväällä jo jonkun verran tuo väri muuttuu. Lumi tehdään merivedestä. Se tehdään tykkilumesta. Keväällä sitten jonkin verran näkyy auringonvalon vaikutuksesta nämä merivedessä olevat epäpuhtaudet. Teemme noin 15 tunhannesta kuutiosta tykkilunta jota käytetään lumilinnan rakentamiseen.

- Milloin aloititte tämän talven lumlinnan rakentamisen?

- Aloitimme tuossa joulukuun alkupuolella. Rakentaminen tapahtuu siten että ravintola aukaistaan tuossa joulun jälkeen, uudeksi vuodeksi tilauskäyttöön. Ja viikonlopppuisin se on jo jonkin verran auki. Tällä välin muuta lumilinnaa rakennetaan. Seuraaviksi vuosiksi on mietitty, että jos osa hotellitoimintaa pystyttäisiin aukaisemaan jo tähän uuden vuoden aikaan. Ulkolaisia vieraita olisi tulossa kovasti jos tähän pystyttäisiin. Koko lumilinnaa ei pystytä aukaisemaan kuin vasta tuossa tammikuun lopulla.

- Ennen tätä haastattelua vierailin moneesa kohteessa täällä lumilinnassa, myös Mammutti -hotellin puolella katsomassa monia mielenkiintoisia huoneita. Sisällä tuntui kaikesta huolimatta olevan melko koleaa. Millaisia tiloja tässä lumilinnassa tällä kertaa on? Lumilinnahan peittää melkien koko kauppartorin pinta-alan.

- Neliöitä kaikkiaan on 4,5 tuhatta. Huoneita 15 klp 2 hengen huonetta ja 2 kpl 8 hengen ryhmähuonetta ja sviitti. Tänä talvena yöpyjiä on ollut noin 700. Kyllä niitä ihmisiä, jotka haluavat tulla kokemaan arktisen kokemuksen löytyy. Tottakai he nukkuvat sitten hyvin lämpimissä ajungilak -makuupusseissa, jota kestävät 30-35 pakkasastetta. Lumihotellissa sisälämpötila on normaalisti miinus kaksi - miinus kahdeksan astetta. Eli siellä tarkenee erinomaisesti.

- Muita tilojakin on vaikka kuinka. On ravintolaa, kabinetit, lasten leikkipaikat, myymälä jne.?

- Perusrakenteet, jotka joka vuosi lumilinnaan rakennetaan ovat, hotelli -osio, ravintola -osio, pääravintolasali, kaksi kabinetti -salia. Kabinettisaleja koristavat lumireliefit joita on tehnyt Kemin taidekoulu. Kappeli on myös jokavuotinen juttu. Meillä on paljon sekä koti- että ulkomaalaisia pariskuntia jotka menevät lumikappelissa naimisiin. Tällä kaudella heitä on 14 ja parit ristiäiset. Tämä lasten -osio on kuitenkin melko tärkeä juttu täällä. Suurin osa hiihtolomalaisista on lapsiperheitä. Vetonaulana tänä vuonna on lumipallomeri jaka on nyt toista kautta käytössä. Se on osoittautunut hyvin suosituksi. Meillä on myös lumilabyrintti ja snowtubing -liukumäki ja lumen sisään rakennettu putkiliukumäki. Joka vuosi linnastahan löytyy erilaista taidetta. Tänä talvena meillä oli Sinikka Vitikainen. Hän kutoi teräs- ja kuparilangasta taideteoksia. Joka vuosi pyritään hakemaan joku taiteilija, jonka taide ei liity lumeen ja jäähän. Taiteilijat vaihtuvat vuosittain.

- Jäänveisto on myös tärkeä oma meidän toimintaa. Meillä on yksi oma jäänveistäjä, Mauri Markkanen, joka on mm. tehnyt kappeliin "Jeesus ristillä" -jääveistoksen. Se on mielestäni onnistunut hyvin. Mammuth -lumihottellin keskellä seisoo iso mammutti -jääveistos, joka myöskin on hänen vesitämänsä. Tänä talvena meillä on ollut kansainvälinen jäänveistoryhmä, jossa oli neljä suomalaista ja kaksi ulkolaista: Tiiu Kirsipuu virosta ja Robert Harding englannista. He veistivät "Jään muisti - Frozen Memories" -jäänvesitosymposiumin.Siinä jää kertoo omilla sanoillaan jäänveiston historiasta, kuinka ihmiset ovat sadan vuoden aikana jäätä työstäneet Lapissa.

- Juuri hetki sitten tuossa eiintymislavalla kävi moottorisaha kovasti ja isoista jäälohkareista sahattin jääpaloja irti. Mitä siinä oli menossa?

- Siellä oli juuri meidän Mauri Markkanen, joka vastaa suuresta osasta lumilinnan jääveistoksista. Mauri näytti ihmisille miten näitä jääveistoksia tehdään. Lapsilla ja aikuisillakin oli mahdollisuus myös koettaa jäänveistoa. Ja samalla huomata että se ei todellakaan oli niin helppoa totetuttaa, jos vertaa täällä jo oleviin luomuksiin.

- Viikonloppuisin meillä on lapsiperheille ohjelmaa. Ohjelmamme muutenkin perustuu pääosin tarjontaan lapsiperheille. He ovat meille tärkeä asiakasryhmä.

- Linnanisäntä Tommi Hinno, mistä kaikkialta maailmasta vierailijoita Kemiin ja Lumilinnaan tulee tutustumaan?

- Kemissähän on kaksi isoa turistikohdetta, tämä LumiLinna ja jäänmurtaja Sampo. Meidän vieraamme tulevat ihan ympäri maailmaa. Meillä toimistossa on maailmankartta, johon merkitsemme neulalla, mistäpäin vieraita tulee. Lähes kaikki maat ovat edustettuina. Suurimmat maat, josta eniten vieraita tulee, ovat Keski-Eurooppa, Saksa, Belgia, Hollanti. Espanja on aina ollut vahva. Italialaisten osuus on vuosittain kasvanut. Italaialiset ovat enemmän ja enemmän ryhtyneet matkustamaan Suomeen. Englanti, Japani on aina vahva maa. Japanista käy vuosittain paljon turisteja. Nämä on ne päämaat, joista vierailijoita tulee.

- Kiina on uusi maa, johon Suomessa MEK, Matkailun edistämiskeskus on sihen varmaan paljon panostanut. Sitä kautta näyttää, että Kiina alkaa pikkuhiljaa poikimaan tulosta, sillä sieltä matkailijoita tulee yhä enemmän. Paljon myös vaikuttavat eri tv-ryhmät, joita on kauden aikana melkein päivittäin käynyt meitä kuvaamassa eri puolilta maailmaa. Tänä talvena Hong Kongin tv teki isomman kokonaisuuden täällä LumiLinnassa. Ja toivon mukaan se sitten siellä Kiinassa vaikuttaa niin, että ensi vuonna meillä on Kiinasta vielä enemmän asiakkaita.

- Kemin Lumilinnan linnanisäntä Tommi Hinno, millä tavoin Kemin kaupungin isät ovat suhtautuneet tähän lumilinnatoimintaan täällä Kemissä?

- Kyllä se on ollut sieltä puolelta melko positivista. Tottakai tämä on sellainen iso asia, kun rakennetaan mahtava LumiLinna, että aina löytyy puolestapuhujia ja ihmisiä, jotka ovat ajatusta vastaan. Kyllä tämä kaiki on tuonut Kemille julkisuutta ja tuonut sitä maailmankartalle. Kemi tunnetaan maailmalla yhtenä isona matkailukaupunkina. Se on pikkuhiljaa kuin salassa päässyt tähän asemaan juuri näiden kahden ison matkailutuotteen, LumiLinnan ja Sammon vuoksi.

- Jos näitä kohteita ei olisi, niin matkailunäkymät ja Kemin ilme olis varmasti ihan toisenlainen?

- Kyllä se hiljentäisi tätä kaupunkia aika paljon. Kemi on tunnettu myös teollisuuskaupunkina. Kyllä tämä olisi silloin hiljainen teollisuuskaupunki. Totuushan tällaisilla teollisuusalalla on, että teollisuutta koneistetaaan enemmän ja enemmän, eikä työvoiman tervetta ole niin paljon. Tämä on varmaan yksi syy, miksi Kemin päättäjät ovat halunneet luoda jotain uutta paikkakunnalle ja uusia työpaikkoja ihmisille. Siinä on näiden seitsemän-kahdeksan vuoden aikana hyvin onnistuttu. Jäänmurtaja Sampo on jo toiminut viisitoista vuotta.

- Lämpimät säät täällä Pohjois-Suomessa talvella ovat vaikuttaneet siihen, että LumiLinna on alkanut ilmeisesti sulaa ajateltua aiemmin. Tuolla yhdessä galleriassa oli jo vesivahinkokin ollut. Ollaanko nyt viimesiä päiviä auki tässä vaiheessa (29.3.)?

- Kyllä nyt ollaan tämä viikonloppu auki ja ensi viikolla ollaan auki päivä kerrallaaan, riippuu säistä, yöpakkasia on onneksi luvattu. Tottakai tarkkailemme linnan rakenteita ja ulkoasua. Ulkoasu ei voi mennä niin huonoksi, ettei linnaa enää voisi asiakkaille näyttää. Siksi meillä on lämpötilanormit, joiden mukaan tarkkailemme kokoajan lumen lämpötilaa ja sisälämpötilaa. Näin pystymme takaamaan, että kaikki pysyy turvallisena. Lämmin kevät on tietenkin ollut ogelma ihan ympäri Lappia. Pohjois-Lapistakin löytyy tälläkin hetkellä tosi vähäisiä määriä lunta.

- Tarkoitus oli pitää tänä vuonna LumiLinnaa avoinna 13. huhtikuuta saakka, mutta sinne saakka ei varman pystytä linnaa auki pitämään. Se on joka vuosi tunnettu tosiasia, että viimeinen viikko tai kaksi viikoa on sitä kriittistä aikaa. Jonain toisena talvena se voi hyvin onnistua ja toisena talvena sei ei välttämättä taas millään onnistu. Toivoisin, että seuraavina vuosina matkailijat kävisivät Kemin lumilinnassa helmi-maaliskuussa, silloin linna on pahaimmillaan.

- Joko seuraavaa Lumilinnaa ollaan suunnitelemassa ja sopimuksia tekemässä?

- Seuraavan LumiLinnan suunnittelu on aloitettu. Ensinnäkin hetaan oikea arkkitehti ja rakentaja. Tosiasiahan on että tallaisia lumirakentamisen ammattilaisia ja arkkitehtejä ei Suomesta tai edes Lapista löydy. Muutamista ehdokkaista haetaan uudenlaisia suunnitelmia ja uudenlaisia ideoita totetuttaa uusi lumilinna ensi talveksi. Yhtiö myöskin esittää rakentajille ja arkkitehdille omia toivomuksia että mitä ensi vuodelle lumilinnalta haluamme. Tässä otetaan huomioon myös matkanjärjestäjien ja matkailijoilta tullut palaute.

Tapani Häkkinen


©WEBdesing HÄKÄStudio27.12.2008