HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTO
|
 |
 |
Mikäs siinä, 4. päivänä heinäkuuta lähdin matkaan aamulla 20 vailla yhdeksän. Matkareitikisi valitsin reitin, joka kulki Joutsan kautta Korplahdelle ja Jämsään. Mutta sitten monissa kiertoliittymissä valitsin väärän suunnan ja tuli sitten käytyä Jämsänkoskellakin. Seuraava etappi oli kello 11.30 Mänttä, jossa ostin grilliltä hiukka naposteltavaa ja katselin mutaman "puistokemistin" toilailuja.
Pienempiä teitä siirryin sitten Ruoveden keskustaan. Koska oli reilu tunti aikaa, käväisin ärräällä ostamassa postikortin paikkakunnasta muistoksi sekä tietokonelehden. Vielä käväisin katsomassa laivarantaa, jossa oli laiturissa kiinnni ravintolana toimiva isohko laiva.
Siltikin olin etuajassa, kello 13.15 kansallispuiston kahvilassa jo odottelemassa haastateltavaani, joinka kanssa oli haastatteluajaksi sovittu kello 14.
Teksti: Scandinavian Weekend Radio / Virrat Tänään -ohjelmasta 5.7.2003.
Seuraavana vuorossa ”Virrat Tänään” –ajankohtaismakasiinissa käydään tutustumassa, kuinka retkeilyn ja luonnonsuojelun yhteensovittamista tehostetaan Helvetinjärven kansallispuistossa.
Helvetinjärven kansallispuisto edustaa vaihtelevaa ja jylhää pohjoishämäläistä metsäluontoa. Alueen erikoisuutena ovat syvät rotkolaaksot, jyrkkärantaiset järvet, pienet metsälammet ja salomaiset metsät.
Tasaisesti kasvanut retkeilykäyttö ja lisääntynyt tieto alueen luontoarvoista pyritään ottamaan entistä tarkemmin huomioon Helvetinjärven kansallispuistossa, Virtain naapurikunnan Ruovedellä. Metsähallitus on nimittäin palkannut vilkkaimman kävijäsesongin ajaksi puistoon luonto-oppaan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurauksena myös kartoitus- ja ennallistamistyöt lisääntyvät. Ja lisää jutellaan asiasta puiston puisto-oppaan Erkki Piilolan kanssa tässä seuraavassa.
K: Täältä Helvetinjärven
kansallispuistosta, Ruovedeltä, luoto-opas ja valvoja
Erkki Piilola; voisitko hiukan kuvailla tätä puistoa?
Millaisia pinnanmuotoja täällä on, millainen on
kasvillisuus?
Piilola: Kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa ja
pohjois-hämäläiseen tyyliin tällaista karua
kalliokkoa, suoaluetta, pieniä metsäjärviä. Ja syviä
rotkojärviä löytyy alueelta. Pitkä ja syvä
rotkojärvien uoma löytyy nästä
Ison-Helvetinjärvestä, Pitkä-Helvetinjärvestä,
Koverosta ja Luomasta . Kasvillisuus on hyvin
vaihtelevaa. Yksi suuri nähtävyys on Helvetinkolu, joka
on jo 1800 luvulla ollut jo hyvin suosittui nähtävyys.
Se on suurin näistä rotkoseinämien
poikittaishalkeamista, joka on syntynyt 150-200 miljoonaa
vuotta sitten maan kuoren liikkumisen aiheuttamana.
K: Paikka tuntuu aika suositulta
matkailukohteelta, nimittäin teemme tätä haastattelua
Helvetinjärven kansallispuiston ja Helvetinkolun
läheisyydessä olevan parkkipaikan kioskilla. Autoja ja
asiakkaitakin on tässä Kankimäen kioskilla (kännykkä
soi taustalla) liikenteessä. Tässä on ihan mukava
hirsinen rakennus, jossa on tätä katettuakin aluetta.
Niin, jäi tämän puiston koko mainitsematta. Montako
hehtaaria luonnonpuisto käsittää, Erkki Piilola?
Piilola: Puistoa on laajennettu viime vuosina kovasti,
että tarkkaa lukua ei sinänsä osaa sanoa, mutta
sanoisin yli 40 neilökilometriä mennään tällä
hetkellä. Laajennusosia kun tulee jatkuvasti.
K: Ja tässä aika lähellähän on
myös toinen luonnonpuisto, mikä?
Piilola: Seitsemisten luonnonpuisto on tässä aika
lähettä. Näillä ei ole väliä ole kuin 40
kilometriä. Siihen väliin jää vielä uusi
Riuttaskorven virkistysmetsä, joka on nyt vasta pari
vuotta ollut ihmisten käytössä.
K: Esitteen mukaan Helvetinjärven
kansallispuisto on perustettu 1982, pitänee paikkansa.
Kioskin lisäksi alueella on jonkinmoisia opastusksiakin.
Onko nyös jonkimoinen opastuskeskus tuolla Seitsemisen
luonnonpuiston puolella?
Piilola: Itse asiassa Helvetinjärven ei ole muuta
opastusta kuin mitä on saatavailla tästä kioskilta ja
sitten minulta. Olen vasta toukokuun alusta olluit
täällä oppaana. Mutta Seitsemisten luontoksekuksesta
saa sitten yleistä tietoa ja toimintaohjeita myös
tänne alueelle.
K: Ja itse sain lisätietoja - kun
tiesin, että tänne tullaan - tuolta Metsähallituksen
nettisivuilta. Sieltä löytyi karttaa ja muuta
lisätietoa. Jos puhutaan tuosta Helvetinkolusta, jonne
aioin kohta itsekin rämpiä, 2 ja puolen kilometrin
päähän. Millainen se on ja miten se on syntynyt?
Piilola: Sitä on hieman vaikea kuvailla. Se on iso
poikittaishalkeama, joka on kallioon revennyt rotkoksi.
Se on ihan hieno nähtävyys, sitä ei sen paremmin pysty
kuvailemaan. Kannatta käydä katsomassa.
 |
 |
K: Löytyykö eri
luontokohteiden läheltä joitain opastauluja?
Piilola: Kyllä. Täällä maastossa on jonkin verran
polkujen varsilla ja sitten näiden päänähtävyyksien
luona isompia tauluja, joista voi saada tietoa lähemmin.
K: Onko nyt sinun tehtäväsi
järjestää, että taulut pysyvät kunnossa?
Piilola: Kyllä. Niitä tauluja uusitaan tänäkin
kesänä. Samoin karttoja ja muita kohteita, sillä
aurinko tekee tehtävänsä ja haalistaa tekstejä ajan
saatossa. Niitä uusitaan aina tarpeen tullen.
K: Tehdäänkö alueella muuta
kartoitustyötä, vai onko jo kaikki alueet jo
kartoitettu?
Piilola: Tänä kesänä on tarkoitus suorittaa polkujen
mittaus GPS -laitteiden kanssa. Lisäksi Helvetinkolun
läheisyyteen tulee iso porrastyömaa. Sinne laitetaan
herkän maaston kulumista vähentävät isot portaat
rinteisiin. Polkuja on pitkostettu ja osin soritettu
maaston kulumisen vähentämiseksi, että saadaan suuri
ihmismäärä pysymään yhdellä hyvällä polulla.
Merkattuja polkuja on yhteensä 30-40 kilometriä.
Valitettavasti villejäkin polkuja on sitten vielä
jonkin verran.
Editoitu haastattelu jatkuu vielä tässä lyhyesti:
HAASTATTELU
(Time 2:35,482 / 11025 Hz / 16 bit Mono / Size 304kt)
Kohti Virtoja ja Liedenpohjaa
Haastattelun päättteeksi piti tietenkin tehdä noin 2,5 kilometrin edestakainen matka vielä katsomaan sitä paljon puhuttua Helvetinkolua. Melkoisen hikisen ja itikoiden vaivaaman taaperruksen jälkeen vietin paikalla maisemia kuvaten ja huilaillen.
Ja sitten takaisin pitkospuita pitkin kioskille ja autolle. Arvelin, ettei kuvista ehkä tule kovin hyviä, niin varuilta hankin vielä muutaman maisemakortin samoilta paikoilta, että ainakin sitten on jotain kuvamateriaalia. Pääsin jatkamaan matkaani siinä kello 16 aikoihin. Oli vielä ajettavana 8 kilometrin matka mutkikasta sivutietä kohti tietä 66 ja Virtoja. Tekstailin Kostin kanssa edestakaisin ja että ennen Liedenpohjaan menoa pistäydyn vielä Virtain kirkossa, jossa Kosti oli aloittanut kesätyönsä kirkon oppaana. Sovittiin tapaamisajaksi 16.30, mutta ajattelin vielä sitä ennen pistäytyä ruokaostoksilla Virtain S-Marketissa.
Kirkolla vierähti sen verran aikaa, että käytiin Kostin asunnon kautta ja otettiin soittokamoja mukaan, sillä tarkoitus oli virittää Liedenpohjaan radioaseman terassille bändejä varten soittolava. Avointen ovien päivänä sitten olisi tarkoitus pitää mahdolisille vieraille konserttia. Ja näin tapahtuikin. Mutta mitä sitten tapahtui, olnkin sitten toisen tarinan arvoinen. TH
©
26.11.2017